Mun viikko! :) Arkea: Vuorotyötä, perhettä, kisadieettiä..

Tätä postausta on toivottu jo aikoja sitten. Tää on ollut vaikein blogikirjoitus tähän astisista. Miksikö? No siksi, että se arki on sitä, mitä eletään suurimman osan aikaa. Ei mitään suurta tai ihmeellistä, vaan jokapäiväistä elämää lasten ja vuorotyön ehdoilla. Se, mistä arki koostuu, on vaikea määrittää. Siksi pidin reilun viikon ajan päiväkirjaa. :) Tervetuloa mukaan mun arkeen! :)


Mutta ensin tässä blogitekstissä esiintyvät termit tutuiksi: Aamuaerobinen on ennen aamupalaa tehty treeni esim lenkki ulkona/crosstrainerilla tai juoksumatolla. Salitreeni on punttitreeni. Ilta-aerobinen on lenkki ulkona/crosstrainerilla/juoksumatolla.

Mun treeniviikko on kaheksan päivää. Näihin päiviin sisältyy aamuaerobinen x8, ilta-aerobinen x5 ja salitreeni x5. Näitä syklittää kolmivuorotyö. Päiväkirja ei hirveän laajasti kerro arjesta, mutta pointtina ei olekaan nyt pyykinpesu tai siivoaminen, jotka hoituu siinä sivussa. :)  Aloitan kertomisen sunnuntaista, koska silloin oli eka yövuoro ja pitkästä aikaa myös tiimipäivä Kemissä.

Sunnuntai

Ekaan yövuoroon meno ja Tiimipäivä! Jaana aikoo liikuttaa meitä ennen tanssiopettaja Annica Sällylän tuloa. Aloinki jo edellisenä iltana kyselemään, että mitä tämä liikuttaminen on ja kävisikö tämä aamuaerobisesta. Yrittänyttä ei laiteta.. Lupa heltyi kaikille, joilla ohjelmaan kuuluu aamuaerobiset. Unohdin laittaa herätyksen kellosta pois, kun sitä aamuaerobista ei tarvinnutkaan tehä. Heräsin siis viideltä kelloon.. Tiimipäivälle lähettiin Oulusta. Viis muijaa ja matkatavaraa sen verran, että ulkopuolinen voisi luulla, että ollaan kauemmaskin lähdössä. Kemissä aloitettiin tiimipäivät pallopeleillä ennen Annican saapumista. Käytiin läpi dieettiin ja kisoihin liittyviä asioita. Aika paljon asiaa, mitä ei tule edes ajatelleeksi. Bikinien väriä en vielä tiedä, kohta ne pitäis tilata. Päivän päätteeksi levähin kotona ja lähdin salin kautta yövuoroon. Jaana on laittanut uuden ruokavalion. Aloitan sen.

Sain tiimipäivälle kuvan. :D Yöllä sain kirjallisen ohjeen purkkaan.

Maanantai (PÄIVÄ1)

Yövuoron jälkeen nukuin niin pitkään kuin unta riitti. En oo koskaan ollut näin väsynyt yövuoron jälkeen. Heräsin aika väsyneenä ja oikeastaan päivä lähti vasta monen kupin jälkeen kahvia käyntiin. Mutta lähti kumminki. Tyttö puhua päläpätti taukoamatta siitä asti ku heräsin. Katselin ympärilleni; meillähän on ihan siistiä. Joku on siivonnut tai sitten tyttö ei ole askarrellut tänään. Isäntä lähti salille heti kun uskalsi. Haahuilin ennen yövuoroon lähtöä kotona kollarit ja huppari päällä. Tyttö kertoo miten aikoo jatkaa leikkiään eilen. Vastaan, että eilen oli yks päivä sitten, sä varmaan jatkat sitä huomenna? Huominen päivä on huomenna. Jälkeenpäin vastaus ei edes yllättänyt, ajatukset alkaa olla tuota tasoa. Illalla kävin tekeen 30min aerobisen (TREENI 1) ennen toista yövuoroa. Yövuoro oli kiireinen. Työkaveri kysyi aamuyöstä, että miten voin syödä jatkuvasti. Ei oo helppoo olla dieetillä.. ;)

Tiistai (PÄIVÄ2)

Sain potilaalta lahjan. Harvinaista. Yövuorosta ajelin suht virkeänä kotiin. Pojan saattelin kävellen kouluun (TREENI 2). Rojahdin sänkyyn ja heräsin ennen kahta, jolloin koululainen oli palannut kotiin. Luin säpon, Whatsapin ja Messengerin viestit sängyssä. Disturbin Tiinan kanssa vaihdetaan säpot, haluaisin niitten kans yhteistyötä. Jään odottelemaan. Sari on päässyt punaisen lehden juttuun. Ihana timmi mimmi! <3 Poika kyselee voinko viedä hänet kaverilleen, jolla ei ole aiemmin käynyt. Kysyn osoitetta. Vastaus on talon numero. Mikä tie? Poika vastaa numerolla. Ok, eli aika nousta sängystä. Teen lounaan ja päivällisen broilerit nopsaa valmiiksi. Poika keittää meille kahvit. Hörpätään ne ja poika selvittää tien nimen. Vien pojan sinne ja meinaan jäädä autolla kiinni lumeen. Soitan miehelle, että hakiessa ei aja pihaan. Tyttö on isänsä kanssa Raahessa. Suuntaavat Oulaisiin mummulaan, jonne lapset jäävät siksi aikaa kun isäntä tapaa asiakkaansa. Syön ja lähen salille (TREENI 3). illalla oon vielä seiskan aikaanki yksin kotona, hilpaisen lenkille (TREENI 4).

Keskiviikko (PÄIVÄ3)

Vapaapäivä. Poika lähti kouluun. Tyttöä oli aikaisin aamulla pelottanut, joten herättiin vieretysten. Keitin kahvia sekä veden, tsekkasin painon. Puntari ilahdutti, mutta ei liiemmin innostanut hyppäämään crosstrainerille (TREENI 5). Tyttö halus aamupalan jatkeeksi vielä päärynän. Minä osaan itse, minä kuorin. Viitisen minuuttia painittuaan päärynän kanssa, tuli crosstrainerin vierelle pieni tyttö apua hakemaan. Pyysin odottamaan seitsemän minuuttia. Ei kun nyt, ja niin aerobinen keskeytyi hetkeksi koska päärynä.

Toivoin kahteen seuraavaan listaan ei yövuoroja. Ne on pahoja dieetillä.

Katselen peiliin. On niitä parempiakin päiviä nähty. Soitan Susannalle Tuccaparkkiin ajan ens viikolle. Tyttö haluaa pulkkailemaan tänään. Juuri kun ollaan lähdössä pulkkailemalla koululaista vastaan, tulee koululta viestiä, että poika on lyönyt päänsä jäähän. Pulkkailu vaihtuu pariin tuntiin päivystyksessä, jotta koulun vahinkoilmoitukseen saa laittaa, että lääkäri on tutkinut. Alle 2 minuuttia vastaanottoa ja takaisin kotiin. Radiossa juontaja totesi, että kaikkien sydän on joskus särkynyt. Poika kommentoi, että hänen ei, ja ei tule särkymäänkään. Avasin radiojuontajan väitettä kertomalla, että joskus voi sydän särkyä, jos joku tyttö, josta tykkää, ei haluakaan seukata sun kaa ja mennä naimisiin. Poika kattoo muhun ja sanoo, että ”Entäs sitten? Mitä väliä.” Tunnen suurta ylpeyttä pojastani, mutta salaa mielessäni tiedän radiojuontajan olevan oikeassa. 

Kuopus kertoo menevänsä isona naimisiin isin tai naapurin Kassun kanssa. Jälkimmäinen vävykokelas hyväksytään. Tyttö värittää hajustetulla värikynällä nenäänsä violetiksi. Nenänpäästä on kiva vadelman hajua haistella. Illalla käyn puntilla (TREENI 6). Lapset menee nukkumaan ja alan tsempata itseäni lenkille (TREENI 7) Illalla kattelen bikinikankaita. Varasin rahaa niihin summan X, mutta piheys iskee ja päätän siirtyä oman elämäni ”ilmaisen” ämpärin jonottajaksi. Ilman makuupussia ja pakkasessa odottelua, onneksi.

Torstai (PÄIVÄ4)

Vapaapäivä. Nihkeä herääminen. Vedenkeittimen täyttäminen ja kahvi tippumaan ennen aamuaerobista crosstrainerilla (TREENI 8). Tyttö haluaa eilistä riisipuuroa aamupalaksi. Aamulenkin jälkeen kaadan kylmän veden keittimestä kaurahiutaleitten päälle ja ihmettelen miksei kahvi ole tippunut. Eli eka mikropuuro syödään tänä aamuna. Tänään on kerhopäivä, ja harvinaista kyllä, itse olen vapaalla. Lupaudun kuskiksi. Näin telkkarissa mainoksen naisesta, jolla on sametin pehmeät jalat. Se rullailee jalkapohjiaan jollain pinkillä jutulla. Sen naisen mies silittää tän jalkoja. En saa rauhaa tältä. Mäki haluun sametin pehmeät jalat. Vien prinsessat kerhoon ja lähden Limingan Halpa-Hallista hakemaan sametin pehmeitä jalkojani. Lasten kanssa on helppoa, ne ei taida huomata meidän arjessa mitään normaalista poikkeavaa. Ne ei oo koskaan edes kysyneet tai kyseenalaistaneet mitään äitinsä ruokaan tai liikkumiseen liittyviä seikkoja. Tietääköhän ne ees, että oon punninnut ja mitannut kaikki ruokani jo pari vuotta..? Ja ennen tätäkin jo pari vuotta seuraillut määriä. Joku aika sitten kysyin pojalta monestiko viikossa käyn salilla. Vastaukseksi riitti kulmakarvojen mutristelu, olankohautus ja poika keskittyi jälleen pleikkarin pelaamiseen. Keskustelu jäi tälle tasolle.

Kotona kaivan ihmekoneen kotelostaan ja villasukat pois jaloistani. Tajuan, että eihän mulla ole kovettumia jaloissa. Paska, kone on jo maksettu. Alan hiomaan ”kovettumia”. Ohjeessa sanotaan: ”Kun jalkasi alkavat taas muistuttaa pehmeitä ja onnellisia jalkoja, voit huokaista helpotuksesta.” Ja ohje jatkuu, että sammuta laite. En tiedä milloin sammuttaa, koska en tiennyt jalkojeni koskaan onnettomien olleenkaan. Nyt ne eivät ainakaan sitä enää ole. Laite maksoi vähän alle kolmekymppiä. Kaupassa iski piheys ja ostin alle 2e maksavan rasvan jaloille. Se tasoittakoon saldoa.

Iltapäivällä lunastetaan lupaus pulkkailusta (TREENI 9), kun kaveriltaan palaava jääkiekkoilija pyytää tuomaan luistimet, kypärän ja mailan koululle. Ja pulkka liikahtaa koulua kohti. Myöhemmin lähen salille (TREENI 10). Lähimmälle salille on kotoa vähän alle kakskyt kilsaa, kotiutan samalla jääkiekkoilijan koululta. Se mun ostama jalkahiomakone on muuten vaaleansininen, ei pinkki.

Perjantai (PÄIVÄ5)

Iltavuoro. Aamulla tuttuun tapaan aerobinen (TREENI 11 ), ja siihen aamupala päälle. Tytön kanssa katotaan Nalle Puhia ennen töihin lähtöä. Matkahuollosta haen paketin ja purskahdan itkuun (juu, pää hajoilee joskus tähän tapaan), mulla on vihdoinkin just oikean kokoisia vaatteita! Hajoilen Ruukista Raaheen. Iltavuorossa ei malttaisi olla, kun tekis mieli lähtä kotiin sovittamaan uusia vaatteita. Tästä yhteistyöstä myös blogin lukijat pääsevät jossain vaiheessa hyötymään. Disturb lähetti mulle ihania vaatteita ja tukee näin matkaani kisalavoille. Voi märy! :)

            

Poika synkistelee läksyään. Se on kuulemma ihan mahdoton osata! Kyselen tarkemmin, että mistä läksystä on kyse. Poika kertoo, että kyseessä on sivunmittainen runo. Täh, runo..? Miten se runo menee? Poika kertoo, ettei muista, mutta jotenkin, että Isä meidän.. Voi eih!  Diakonissan lapsi luulee Isä meidän –rukousta runoksi! :D Repeän nauramaan pidellen mahaani. Pojan pahantuulisuus on poissa ja kasvoille nousee ihmettelevä hymy. Kerron, ettei kyseessä ole runo vaan rukous, ehkä tunnetuin rukous. Taputan poikaa olalle ja sanon, että me opetellaan se! :) Ja me opitaan se. Väkisinkin ajatus karkaa, ja mietin tyytyväisenä mielessäni, että on tässä kyläpahasessa tällä hetkellä kaksi muutakin perhettä, joissa tuskaillaan poikien kanssa samaa sivunmittaista runoa. :D Tuntee tunnetta tyytyväinen.

Lauantai (PÄIVÄ6)

Aamuvuoro. Aamulla keitin kahvit ja pakkasin eväät pussiin jääkaapista. Valmistan joka ilta seuraavan päivän ruuat valmiiksi. Aamuaerobinen oli jotensakin helppo (TREENI 12). 30min tuntui menevän liian nopeasti ja olisin ollut valmis jatkamaan vielä toisen puolituntisen. Suihkun kautta töihin. Illalla tein salitreenin (TREENI 13) sekä aerobisen (TREENI 14) siihen päälle. Tänään oli ihan järkky nälkä! Venyi päivällinen noin tunnilla, niin elimistö reakoi siihen sitten näin. Lauantaina on lasten karkkipäivä, joten poikkesin grilliltä hakemaan herkkuja lapsille. Tytön kanssa pelailtiin hedelmäpeliä sen aikaa kun kebabranskalaiset valmistuivat. Joo, K18, tiedetään. Ei varmaan hävitty ku reilu kymppi koneeseen. Koko auto tuoksui grillille kotimatkan. :D Sen enempää analysoimatta tuoksua, mutta olihan se hyvä! :) Kaupasta ostettiin uus leffa; Miekka kivessä. Lauantai-illan odotetuin ohjelma pojalla on Haluatko Miljonääriksi. Eli se piti nähä. Lauantaisaunassa ei kylvetä. Lauantaisaunalla ei ole jalansijaa meillä, koska molemmat ollaan vuorotyössä ja harvassa ovat lauantait, kun ollaan yhdessä kotosalla. Harvian Ainavalmis Forte taas takaa löylyt viikon jokaiselle päivälle, näin halutessamme.

Sunnuntai (PÄIVÄ7)

Aamuvuoro. Heräsin kelloon klo 4:15. Keitin kahvit ja lähin työpaikan salille aerobisen (TREENI 15) tekemään.

Disturbin vaatteet testiin! :)

Vuoro alkoi klo 6:30. Paino ei oo laskenut. Ilmoitin Jaanalle painon. Ja iltapäivästä eteenpäin lähti hiilarit pois. Ekan kerran ku vietiin hiilarit, niin valvoin seuraavan yön. Kroppa kävi ihan kierroksilla. Nyt hiilariton loppupäivä on helpompaa kuin ekoilla kerroilla. Aamulla on tiukempi kunto edellisen päivän hiilareitten jätön ansiosta. Tyttö ei halunnut lähteä iltapäivällä ulkoilemaan, kun telkasta tuli perheleffa. Tänään ei salitreeniä ole, aerobisen (TREENI 16) tein illalla kiertämällä tutun lenkin. Ehkä joskus repäisen ja kierrän lenkin toisinpäin. Lapset oli paljon kavereidensa kanssa tänään. Näkevät vähän harvemmin, niin sitten kun näkevät, niin leikkiä riittäisi moneksi tunniksi. :)

Maanantai (PÄIVÄ8)

Aamuvuoro. Uni loppu vähän ennen viittä, kello olis herättänyt 5:05. Keitin kahvin ja tein aamuaerobisen (TREENI 17). Tytön vein päiväkotiin ja suunnistin töihin, myöhässä. Eilinen hiilarittomuus näkyi peilissä, ja puntarissa. Energiaa on ollut koko päivän ihan törkeesti. Iltapäivällä sali (TREENI 18). Loppupäivä löysäillään. Huomiseksi lupasin laskiaispullia. Eli huomenna leivotaan.

Ja vaatteita.

Viikossa rankinta: Kaksi yövuoroa.

Viikossa helpointa: Kaksi vapaapäivää, aina ei yövuorojen jälkeen ole kahta vapaata.
Arjessa helpointa: Meillä ei tiskit tai likapyykit kerry. Ne pestään kun kone täyttyy. Tässä perheessä on kaksi sotkijaa, minä ja tyttö. Ja me kun siivotaan jälkemme, on taas siistiä! :D

-Marja-