Herneitä neniin! Ethän ole matkalla laihaläskiksi?

Heti alkuun pahoittelut kamalasta otsikosta, ja siitä että se saattaa herättää joissakin lukijoissa mielikuvan jossa meikäläinen kivitetään ja laitetaan rehuksi. Sain aivan jumalattoman päänsäryn kun facebookin feedissä tuli tänään vastaan taas uusia mainoksia laihdutusvalmisteista. Kyseessä on lähestulkoon aina joku pussikeittokuuri, tai vaihtoehtoisesti joku taikapilleri joka lupaa poistaa rasvaa sun kehosta. Niistä saa muka kaikki päivittäiset ravintoaineet ja nälkä pysyy loitolla. Maksaa vain satasia kuussa, mutta hei... sä saat toki tuntuvia alennuksia jos alat itse niitä tuotteita myymään! ;)

Kerron teille jotain noista keitto- ja pirtelökuureista. NE EI TOIMI. Ne on vaarallisia. Niistä ei saa kaikkia ravintoaineita. Koska se ei oo mahdollista! Ihmiskeho on monimutkainen kapistus, se tarvitsee tiettyä ravintoainetta jotta toinen ravintoaine voisi toimia optimaalisesti, jolloin kolmas ravintoaine hyötyy siitä toiminnasta ja sinä voit hyvin. Niitä ravintoaineita kuulkaas riittää useamman päivän luennon verran, ja yhteenkään pussikuuriin niitä ei saa ämpättyä sillä tavalla että sun keho niistä hyötyisi.

Näissä laihdutusvalmisteissa on vähän energiaa. Niissä on energiaa niin vähän, että se on suoraan verrannollinen esimerkiksi saattohoitopotilaiden ravitsemukseen. Pussikuureilla sä kidutat sun kroppaa, laitat aineenvaihdunnan sekaisin, ja voit pahimmillaan sairastua sekä fyysisesti että myös psyykkisesti. Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi kun kulkee käsikädessä, ja jos sä kidutat itseäsi loputtomiin fyysisesti, lopulta sun mielikin sairastuu. (Masennus, syömishäiriöt........) Ja kun sun laihdutusvalmisteet (tai rahat) on loppu, kilot tulee takaisin, usein tuplana, se ei ainakaan sun mielialaa kohenna.

Miksi mä keuhkoan tästä? Koska been there and done that. 

Oon jo aiemmin kirjoittanut siitä, että lihoin ensimmäisen raskauden aikana yli 20kg. Ne kilot jäi riesaksi, ja uusi elämäntilanne arjen kiireineen ajoi mut sellaiseen väsymykseen ettei mikään liikunta käynyt edes mielessä. Oikeastaan inhosin kaikkea liikkumista silloin, koska kynnys lähteä tekemään mitään oli tosi korkea. Koska paska kunto. Sitä halusi ne kilot pois mahdollisimman mukavasti, ja kuinka sopivasti sitten erään pussikeittofirman laihdutusryhmät konsultteineen rantautui tähänkin kyläpahaseen. Aattelin, että no miksipäs ei, vaikka hinta oli kyllä melko suolainen. Mun kahden viikon pussikeitot maksoi suurinpiirtein tuplasti sen mitä muun perheen kuukauden ruokaostokset.

Aluksi lähtee tietysti kehosta nesteet, ja ensimmäisten päivien aikana paino voi pudota jopa useita kiloja. Keho menee ketoosiin. Mehän puhuttiin hiilareista polttoaineena, jonka keho siis varastoi maksaan ja lihaskudokseen. Lihaskudoksesta nää polttoainevarastot tyhjenee kun sä jätät hiilarit pois. Kroppa alkaa muodostaa ketoaineita, ja tää on siis kehon luonnollinen tapa selviytyä kun se saa väliaikaisesti liian vähän energiaa. Ketoosin ekoina päivinä olo voi olla nuutunut ja väsynyt.

Sitten tulee viides ja kuudes päivä, ja olo alkaa olla todella virkeä ja suorastaan ylienerginen. Ei siksi että kroppa olis kunnossa, vaan siksi, että keho alkaa tottua siihen että se puksuttaa nyt ketoaineilla eikä suinkaan hiilareilla! Tässä kohtaa kun ketoosi ja LIIAN VÄHÄINEN ENERGIANSAANTI jatkuu, tullaankin sitten siihen kehon monimutkaisuuteen. Kun se ei voi puksuttaa pelkillä ketoaineilla. Se alkaa käyttämään energiana kehon rasvavarastoja. Ja sitten kun ne ei enää riitä, se alkaa käyttämään myös lihaskudosta.

Jonakin päivänä sua kattoo peilistä laihaläski, joka on hoikka, mutta rupsahtanut ja sairaan näköinen. Sen voimat ei riitä enää välttämättä fyysiseen työhön. Se ei jaksa lenkkeillä, koska sen hapenottokyky on niin huono. Sen vatsa ei toimi, sille tulee kipuja. Sitä oksettaa pelkkä ruuan näkeminen. Sen labrat sanoo että tulehdusarvot on pilvissä ja sen päätä särkee koko ajan. Se on kalpea, itkuinen, väsynyt, ja aivan hapoilla kevyestä lenkistä. Se saattaa pyörtyä kesähelteillä kuumassa työpaikassa, ja unohdella asioita koska sen aivot ei toimi kunnolla. Se elää sumussa. Siinä sumussa litran maitopurkkikin tuntuu raskaalta nostaa.

Ekassa kuvassa on Sari joka söi epäsäännöllisesti eikä jaksanut liikkua. Keskimmäisessä kuvassa on Sari joka ei syönyt ja juoksi itsensä henkihieveriin, minuutissa. Kolmannessa kuvassa on Sari, joka syö 6 ateriaa eli 2500 kaloria päivässä ja liikkuu aktiivisesti. Sari joka jaksaa hölkätä kymppikilsan. Salitreenin jälkeen.

Laihaläski. Lihakset poltettu. Rasvaprosentti oli aivan jäätävän korkea. 

Vasemmalla: Ei syö eikä liiku. Oikealla: Syö ja liikkuu.

Mitäs tapahtuu kun pussikeittokuuri loppuu? Sitä syö. Syö, syö, syö ja syö. Syö niinku ei olis ikinä saanu ruokaa. Ja koska elimistöä on kidutettu, se imaisee KAIKEN sen ruhtinaallisen, uuden energiamäärän suoraan takapuoleen, jenkkakahvoihin, vatsaan ja reisiin. Myös sisäelinten ympärille kertyy rasvaa entistä enemmän, koska kroppaa on kidutettu, se ottaa nyt hädissään vastaan kaiken mitä se saa. Todella pian se peilikuva on muuttunut taas entisenlaiseksi, ehkä jopa vielä enemmän ylipainoiseksi. Se jos mikä on surullista.

Miten mä nyt tän tekstin päättäisin että mun pointti tulis esiin. Älä tee samoja virheitä kuin niin moni meistä on jo tehnyt. Älä leiki sun terveydellä. Laita sun rahat oikeaan ruokaan. Jos tuntuu että et osaa, pyydä apua. AINA löytyy joku joka osaa neuvoa ja auttaa alkuun. Mutta älä ikinä, missään tilanteessa, edes harkitse mitään mikä kuullostaa liian hyvältä ollakseen totta, koska se on paskaa.

Me haistatetaan nyt pitkät kaikelle valheelliselle mainonnalle!

-Sarppa-